Mielipide on julkaistu Turun Sanomissa 1.9.2026
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio totesi mielipidekirjoituksessaan, että aika on ajanut perinteisen kehitysavun ohi ja kehitysyhteistyössä lähtökohdaksi on otettu Suomen oma taloudellinen etu.
On totta, että maailma on muuttunut ja kehitysyhteistyön täytyy sopeutua muutoksiin ja uudistua, kuten se on aina tehnytkin.
Suomen ja kumppanimaiden etujen kohtaaminen ja yhteensovittaminen on yksi perusteltu lähtökohta kehitysyhteistyölle. Kehittyvät maat haluavat itsekin investointeja ja kauppaa, eivät yksisuuntaista rahansiirtoa.
Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, etteivät nämä useinkaan heijastu – ainakaan nopeasti – kaikista köyhimpien ihmisten elämään. Heidän tukemisensa on kehitysyhteistyön ydintehtävä.
Hauraissa konteksteissa sekä kaupalliseen toimintaan että kehitysyhteistyöhön liittyy riskejä ja haasteita, eikä esimerkiksi lasten oikeuksissa, koulutuksessa, suojelussa tai kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa ole liiketoimintamallia. Nämä ovat kuitenkin keskeisiä pitkän aikavälin vakauden ja samalla liiketoimintamahdollisuuksien kannalta.
Kansalaisjärjestöt voivat toimia suomalaisille yrityksille kumppaneina tukemassa ja varmistamassa, että kehitysyhteistyövaroin tuettu kauppa täyttää sille asetetut minimivaatimukset ja hyödyttää kaikkia ihmisryhmiä ja alueita. Järjestöjen lisäarvo on paikallistuntemus, yhteisöjen luottamus, oikeus- ja inkluusio-osaaminen sekä kyky tavoittaa niitä ryhmiä, joita markkinat eivät muuten tavoita.
Suomen World Vision on tehnyt suomalaisten pienyritysten kanssa yhteistyötä jo kauan. Olemme auttaneet yrityksiä pilotoimaan teknologioita, hiomaan konsepteja ja luomaan kontakteja. Nämä ovat kumppanuuksia, joissa suomalaisten yritysten innovaatiot ja ratkaisut ovat auttaneet meitä saavuttamaan paremmin tavoitteemme lasten, perheiden ja yhteisöjen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Haluamme jatkossakin yhdistää suomalaisten yritysten osaamista ja Suomen kehityspoliittisia tavoitteita tavalla, joka tukee kestävää taloudellista kehitystä ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia ja hyvinvointia.
Suomen taloudellinen etu ja kumppanimaiden kehitys eivät ole vastakkaisia tavoitteita, mutta kehitysyhteistyössä lähtökohtana pitää edelleen olla aito kehitysvaikutus.
Jussi Laurikainen
Ohjelma-asiantuntija (Kenia, Kambodža ja Myanmar | innovaatio- ja yritysyhteistyö)
jussi.laurikainen@worldvisionnordic.org
