Tällä hetkellä kaksi miljardia ihmistä asuu maissa, joiden kehittymiseen vaikuttaa niiden hauraus, konfliktit ja väkivalta.

Joka viides lapsi ympäri maailman asuu tällä hetkellä alueella, jossa vaikuttavat aseelliset konfliktit. Nämä luvut kasvavat joka päivä.

Köyhyys ei ole aina kuin hidas alamäki tai jotain, mihin synnytään. Kun kyseessä on konflikti, köyhyys alkaa jo ensimmäisestä tulitaistelusta.

Valitettavasti yhden kriisin alku ei merkitse toisen kriisin loppua, päinvastoin. Uusi kriisi yhdistyy jo olemassa olevaan kriisiin ja juuri nyt konfliktien määrät ovat nousussa.

Monimutkaisten ja pitkittyneiden konfliktien jyrkkä kasvu viimeisten vuosien aikana on pakottanut ihmiset lähtemään asuinalueiltaan. Vuoden 2022 puolivälissä UNHCR (United Nations High Commissioner for Refugees) arvioi pakkosiirtojen koskevan 103 miljoonaa ihmistä, joista 37 miljoonaa on alle 18-vuotiaita lapsia.

Mitä konfliktien kasvu tarkoittaa ihmisille?

Konfliktit linkittyvät moniulotteiseen köyhyyteen. Moniulotteinen köyhyys tarkoittaa sitä, että äärimmäinen köyhyys voi olla muutakin, kuin rahattomuutta ja tulojen puutetta.

Kun puhutaan konfliktien aiheuttamasta moniulotteisesta köyhyydestä, sillä voidaan tarkoittaa:

• ei pääsyä pankkeihin
• ei pääsyä kouluihin
• ei sähköä, eikä juoksevaa vettä
• ei mahdollisuutta puhtaanapitoon
• rajoitettua terveellisen ravinnon saantia
• kyvyttömyyttä ostaa välttämättömiä tarvikkeita inflaatiosta johtuvien hinnannousujen vuoksi
• ei polttoaineen saantia
• rajoitettua pääsyä terveydenhuoltoon
• ei mahdollisuutta henkilö-/matkustusasiakirjoihin, tai valtionvirastoihin

Ihmiselämien tuhoamisen lisäksi konfliktien uhreiksi joutuvat myös elintärkeät infrastruktuurit, jotka pitävät yhteiskuntaa pystyssä.

Konfliktien jälkiseurauksena varoja täytyy suunnata yhteiskunnan uudelleenrakentamiseen. Sairaalat, valtion rakennukset, koulut ja tiet voidaan joutua rakentamaan uudelleen alusta alkaen. Tämä voi johtaa siihen, että toipuvan valtion heikommat yksilöt jäävät heitteille. Naiset, lapset ja vammaiset ihmiset kokevat suhteettoman suurta haittaa konfliktien jälkiseurauksista.

Jo päättyneiden konfliktien seuraukset vaikuttavat vielä pitkään tulevissa sukupolvissa.
Lapset joutuvat olemaan pitkiä aikoja pois koulusta ja talous kärsii heikentyneestä työvoimasta. Vakauden ja resurssien puuttuessa, köyhyydestä kärsineellä perheellä on vain pieni mahdollisuus palata normaaliin seuraavienkaan sukupolvien aikana.

Pitkittynyt altistus väkivallalle heikentää lasten fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja väkivallalle altistumisella on pitkäkestoisia psykososiaalisia vaikutuksia lapsiin.

World Vision työskentelee kaikista hauraimmissa ympäristöissä haittoja vähentääkseen. Lapsiystävälliset tilamme antavat lapsille mahdollisuuden elää lapsuutta epävakauden keskellä ja antavat näkymän tulevaisuuteen poissa konfliktin keskeltä.

Kuinka tämä kaikki vaikuttaa rauhan luomiseen?

• Konfliktit luovat köyhyyttä, mutta köyhyys luo myös konflikteja. Köyhyys altistaa sisällissotiin ja aseelliset konfliktit heikentävät hallitusta, sen luotettavuutta ja taloudellista tilannetta.
• Paikallisella tasolla köyhyys voi lisätä konfliktien määrää heikentämällä valtion instituutioita, rajoittamalla auktoriteettien valtaa sekä oikeuspalveluja, joilla pyritään ylläpitämään rauhaa.
• Korkea työttömyys ja epätasa-arvoisuus yhdistettynä matalaan koulutustasoon ja kehitykseen katsotaan luovan otollisen maaperän aseellisten voimien rekrytointiin ja tarjoavan motiiveja taistelemiseen.

World Vision on sitoutunut työskentelemään lasten, perheiden ja yhteisöjen kanssa päihittääkseen köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden.