Vastaus otsikon kysymykseen on: kyllä voi. Lapsi oppii lukemaan, kunhan oppimiseen vaikuttavat perusasiat ovat kunnossa. Lahjoittajana olet mukana laittamassa näitä perusasioita kuntoon. Tässä kirjoituksessa kokeneet opettajat avaavat tarkemmin, mistä on kyse.
Suomalainen lapsi sukeltaa kirjainten ihmeelliseen maailmaan keskimäärin seitsemänvuotiaana. Lukemaan hän oppii viimeistään ensimmäisinä kouluvuosinaan.
Maailmalla tilanne on toinen. Jo ennen koronapandemiaa matalan ja keskitulotason maissa 53 prosenttia 10-vuotiaista ei pystynyt lukemaan ikätasolleen sopivaa tekstiä. Luvun arvioidaan nousevan 63 prosenttiin.
Lasten heikkoon lukutaitoon on monta syytä. Suurin syy on köyhyys ja sen lukuisat seurannaisvaikutukset. Yksi asia on kuitenkin varma: Lapsi oppii lukemaan myös kehitysmaassa, kunhan oppimisen esteitä poistetaan ja lapsen perustarpeista huolehditaan.
”Aliravittu lapsi nukahtelee”
Rosemary Guru on opettanut kenialaisessa slummikoulussa yli 10 vuotta. Hän kertoo, mistä näissä perusasioissa on kyse:
- Lapsi ei voi oppia lukemaan, jos hänellä on nälkä tai jano. Ensin pitää varmistaa lapselle riittävä ravinto ennen kuin voidaan ajatella oppimista. Aliravittu lapsi nukahtelee pulpetin ääreen eikä jaksa keskittyä.
- Luokkakoot ovat valtavia. Meillä saattaa olla ahtaissa tiloissa yli sata eri-ikäistä lasta. Oppiminen on vaikeaa kylki kyljessä.
- Meitä opettajia ei ole tarpeeksi. Väistämättä käy niin, että emme pysty huomioimaan kaikkia ja tarjoamaan heille tukea. Lapset jäävät liian usein oman onnensa nojaan.
- Opppimateriaaleista on pulaa. Jos lapsella ei omaa oppikirjaa, hänen on todella vaikea harjoitella tai tehdä läksyjä.
”Valtava pula opettajista”
Tang Sreng on opettajana kambodzalaisessa maaseutukoulussa. Seudun lapsista noin kolmannes valmistuu peruskoulusta. Heistäkin vain alle 60 prosenttia oppii lukemaan kunnolla. Opettaja tietää, mistä oppiminen kiikastaa:
- Meillä on valtava pula koulutetuista opettajista. Lapsia on niin paljon, että koulua käydään monessa vuorossa. Silti samassa luokassa on paljon eri-ikäisiä lapsia.
- Vanhemmat eivät aina tue lapsen koulunkäyntiä. Heillä ei ole varaa lapsen koulunkäyntiin tai lapsen apua tarvitaan kotona. Siksi lapselle kertyy paljon poissaoloja koulusta.
- Opetusvälineitä on liian vähän tai ne ovat huonossa kunnossa.
- Lapset ovat uupuneita jo kouluun tullessaan. Heillä on nälkä tai he ovat joutuneet tekemään liikaa kotitöitä ennen kouluuntuloa.