Täällä toimimme
Umuravan aluekehitysohjelmassa työskennellään sen puolesta, että jokainen lapsi saa kasvaa turvassa, syödä riittävästi ja käydä koulua. Lapsia tuetaan vahvistamalla lastensuojelua, perheiden ruokaturvaa ja toimeentuloa sekä lasten omaa osallisuutta. Alueella on noin 4 000 kummilasta, joista noin 1 000 odottaa vielä omaa kummiaan Suomesta.
Umurava sijaitsee Gisagaran piirikunnassa Etelä-Ruandassa, lähellä Burundin rajaa ja noin 150 kilometrin päässä Kigalista. Alueella asuu yli 108 000 ihmistä, joista noin 27 000 Mugombwan pakolaisleirillä, jonne on paennut perheitä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Perheet saavat elantonsa maanviljelystä, mutta väkeä on paljon ja peltoa vähän. Gisagara on Ruandan toiseksi köyhin piirikunta: lähes puolet asukkaista elää köyhyydessä. Se näkyy lasten arjessa niukkana ruokana ja katkeilevana koulunkäyntinä ja altistaa heidät väkivallalle ja lapsityölle. Ohjelman tavoitteena on, että jokainen Umuravan lapsi saa kasvaa turvassa ja syödä riittävästi ja että nuoret löytävät paikkansa työelämässä.
Ohjelmakausi on kattaa vuodet 2026–2029, ja se jatkaa vuosina 2022–2025 tehtyä työtä. Neljän vuoden aikana ohjelma tavoittaa suoraan 30 000 ihmistä, joista lähes puolet on lapsia, ja välillisesti noin 59 000 muuta alueen asukasta.
Lapsityö on vähentynyt Umuravassa selvästi vuosina 2022–2025, mutta moni lapsi kohtaa yhä väkivaltaa, laiminlyöntiä tai hyväksikäyttöä eikä tiedä, kenelle siitä voisi kertoa. Siksi työ aloitetaan sieltä, missä lapsi viettää arkensa: kotoa, kylästä ja koulusta. Vanhemmat saavat tukea kasvatukseen, joka ei nojaa kuriin ja pelkoon, ja kylien lastensuojeluvapaaehtoiset oppivat tunnistamaan riskit ajoissa ja viemään lapsen avun piiriin. Koulun lastensuojelukerhossa lapsi oppii omat oikeutensa ja rohkaistuu puhumaan, ja lapset pääsevät kertomaan näkemyksensä myös kylien kokouksissa ja ohjelman seurannassa. Erityistä huomiota saavat ne, jotka jäävät helpoimmin ulkopuolelle: vammaiset lapset, pakolaisleirin lapset, orvot ja ilman vanhempiensa hoivaa kasvavat. Vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa puretaan esteitä kouluissa ja yhteisössä, ja vanhempia autetaan tunnistamaan vamma varhain, jotta lapsi saa tukea jo ennen kouluikää.
Perheet elävät pienistä pelloista, ja kun maa köyhtyy ja sateet tulevat väärään aikaan, sato jää vähiin. Muita tuloja on harvalla, joten yksi huono kausi näkyy heti lasten lautasella: alueen alle viisivuotiaista lähes joka neljäs on kroonisesti aliravittu. Siksi perheet opettelevat viljelemään niin, että sato kestää sekä kuivuuden että rankkasateet, ja heitä tuetaan säästämään ja hankkimaan tuloja muualtakin kuin pellolta. Kouluissa vahvistetaan kouluruokailua ja koulupuutarhoja, ja koska puhdas vesi ja käsienpesupaikat tekevät ateriasta turvallisen, lapset myös sairastavat vähemmän.
Nuoria on neljäsosa alueen asukkaista, ja heistä lähes 40 prosenttia on vailla työtä, koulutusta ja harjoittelupaikkaa. Kun nuori ei löydä elantoa, köyhyys siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Siksi nuorille avataan polku ammattiin: koulutuksen rinnalla he harjoittelevat taitojaan käytännössä, ja säästöryhmässä kertyy alkupääoma työvälineisiin tai oman yrityksen aloittamiseen. Kun nuoret vanhemmat ja isosisarukset saavat elannon, se näkyy myös perheen pienimpien arjessa.
Työtä tehdään yhdessä perheiden, koulujen, viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, jotta myönteinen muutos jatkuu myös ohjelman päättymisen jälkeen. Hankkeen pääyhteistyökumppani on Ruandan World Vision, joka vastaa ohjelman toteutuksesta.
Katso kummilasten tervehdys videolta.
Klikkaa aiheita lukeaksesi lisää haasteista sekä siitä, miten ne ratkaistaan.
Lapset kohtaavat väkivaltaa, laiminlyöntiä ja hyväksikäyttöä sekä joutuvat tekemään työtä koulunkäynnin kustannuksella. Lapsityö on vähentynyt 13 prosentista noin kuuteen prosenttiin, mutta köyhyys ja tiedon puute pitävät riskiä yllä. Moni lapsi ei tiedä, mihin lastensuojelun rakenteisiin voi turvautua.
Ratkaisu:
Yhteisöjen kykyä suojella lapsia vahvistetaan kouluttamalla vanhempia, opettajia, viranomaisia ja lastensuojeluvapaaehtoisia lasten oikeuksista, myönteisestä kasvatuksesta sekä väkivaltatapausten tunnistamisesta ja ilmoittamisesta. Koulujen lastensuojelukerhoissa lapset oppivat oikeuksistaan ja turvallisesta avun hakemisesta sekä toimivat vertaistukena toisilleen.
Lähes joka neljäs alle viisivuotias kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Toistuvat kuivat kaudet, epäsäännölliset sateet, eroosio ja maaperän köyhtyminen heikentävät satoja, ja harvalla perheellä on maatalouden rinnalla muita tulonlähteitä. Puutteelliset käsienpesu- ja saniteettitilat kouluissa lisäävät lasten sairastavuutta ja poissaoloja.
Ratkaisu:
Perheitä koulutetaan ilmastokestäviin viljelymenetelmiin, maaperän suojeluun ja puiden istutukseen sekä varautumaan sään ääri-ilmiöihin. Vanhemmat saavat tietoa lasten ravitsemuksesta ja aliravitsemuksen tunnistamisesta. Kouluruokailua ja koulupuutarhoja vahvistetaan ja kouluissa parannetaan hygieniaa, käsienpesupaikkoja ja saniteettitiloja yhdessä kouluruokailun toimikuntien ja yhteisöjen hygieniaryhmien kanssa, jotta lapset saavat ravitsevaa ja turvallisesti valmistettua ruokaa ja jaksavat opiskella.
Vammaiset lapset kohtaavat esteitä koulussa ja yhteisössä: apuvälineitä, esteettömiä tiloja ja erityisopetuksen osaamista on liian vähän, ja ennakkoluulot rajoittavat osallistumista. Myös vammaisten henkilöiden johtamat kotitaloudet ovat keskimääräistä köyhempiä.
Ratkaisu:
Ohjelma toimii yhdessä vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa esteiden purkamiseksi. Opettajien ja muiden lasten kanssa työskentelevien osaamista vahvistetaan, kouluissa parannetaan esteettömyyttä ja oppimateriaaleja, ja vammaisuuden varhainen tunnistaminen liitetään vanhemmuuskoulutukseen.
Monet perheet elävät yhden epävarman tulonlähteen varassa. Se näkyy suoraan lasten ruoassa, koulutarvikkeissa ja terveydenhoidossa sekä altistaa lapsia lapsityölle ja koulunkäynnin keskeytymiselle.
Ratkaisu:
Perheitä tuetaan säästöryhmissä, talousosaamisessa ja toimeentulon monipuolistamisessa muun muassa osuuskuntien ja pienyritystoiminnan kautta. Tavoitteena on, että perheillä on varaa huolehtia lasten ravinnosta, koulunkäynnistä ja turvallisesta kasvuympäristöstä myös vaikeina aikoina.
Suuri osa alueen nuorista on vailla työtä, koulutusta tai harjoittelupaikkaa. Ammattitaidon, alkupääoman ja työelämäyhteyksien puute pitää nuoret kiinni omavaraisviljelyssä ja jättää köyhyyden kierteen katkeamatta sukupolvien välillä.
Ratkaisu:
Nuoret saavat elämäntaito-, yrittäjyys- ja ammattikoulutusta sekä harjoittelupaikkoja osuuskunnissa ja yrityksissä. Säästöryhmät ja talousosaamisen vahvistaminen avaavat pääsyn pieniin alkupääomiin. Nuorten omia ryhmiä tuetaan, jotta nuoret voivat vaikuttaa yhteisönsä päätöksentekoon ja lasten hyvinvointia koskeviin ratkaisuihin.
