Kummiudessa on ensisijaisesti kyse lasten auttamisesta, mutta pysyvä muutos saadaan aikaan ainoastaan koko yhteisön voimin. Siksi myös vanhempien tukemien ja kouluttaminen on tärkeä osa sitä työtä, jolla puututaan köyhyyden juurisyihin.

Syntymästä lähtien olemme osa perhettä, naapurustoa ja erilaisia yhteisöjä. Syntyy ihmissuhteiden verkosto, joka muokkaa elämäämme hyvään tai huonoon suuntaan.

Jos koko kylä tarvitaan lasten kasvattamiseen, koko kylä tarvitaan myös pysyvän muutoksen aikaansaamiseen. Siksi aikuiset ovat keskeisessä asemassa, kun yhteisön halutaan ponnistavan pois köyhyydestä. Köyhyyden juurisyyt ovat monimutkaisia, ja niiden poistamien tarkoittaa lasten lisäksi myös koko yhteisön hyvinvoinnin parantamista.

Miten se näkyy työssämme?

Lasten auttamisen lisäksi työskentelemme heidän huoltajiensa ja muiden kylän aikuisten kanssa, joilla on merkittävä vaikutus lasten arkeen ja tulevaisuuteen. Näin kummiuden avulla varmistetaan pysyvä muutos.

Toimeentulo- ja työllisyyshankkeet, säästöryhmät sekä metsitys- ja yrityskoulutus auttavat perheitä kasvattamaan toimeentuloaan, ja näin he voivat huolehtia lastensa tarpeista nyt ja tulevaisuudessa. Ammattikoulutus ja terveyspalvelujen tuki vahvistavat vanhempia, jotta he voivat tarjota lapsilleen riittävästi hoivaa ja tukea.

Vanhempien, huoltajien ja opettajien ravitsemus-, hygienia- ja lastensuojelukoulutukset ovat elintärkeitä: ravitseva ruoka auttaa lapsia kasvamaan ja jaksamaan sekä ehkäisee sairauksia, ja lastensuojelu taas auttaa pitämään lapset turvassa väkivallalta ja hyväksikäytöltä.

Alla tapaat aikuisia, jotka vaikuttavat myönteisesti yhteisöjensä kehitykseen toimintamaissamme Keniassa ja Ugandassa. Kuulet, miten kummius vaikuttaa heihin sekä heidän lastensa ja yhteisönsä elämään.

Kenia

Kenian maaseudulla kuivuus, nälkä ja aliravitsemus ovat miltei tuhonneet Haliman yhteisön. Mutta hän ja muut kylän vanhemmat ovat nyt saaneet koulutusta ja tukea pienyritysten perustamiseen, jotta he saisivat lisää tuloja ja ravintoa perheelleen. Halima liittyi myös säästöryhmään saadakseen lainan liiketoimintansa vahvistamiseksi.

– Tämä projekti on ollut erittäin hyödyllinen minulle ja lapsilleni. Omistan vuohia, joista saan maitoa myytäväksi. Vuohet ovat myös pankkini, koska jos minulla on taloudellinen hätätilanne, voin myydä yhden vuohen, Halima sanoo.

– Perheemme kärsi ennen kuivuudesta. Pystyn nyt elättämään perhettäni World Visionin koulutusten ansiosta. Opin hyödyllistä tietoa kuivan ruohon varastoinnista, sillä karja voi kuluttaa sitä kuivan kauden aikana. Vuohet saavat myös vettä World Visionin rakentamasta vesipisteestä. Enää en ole huolissani niiden selviämisestä kuivien kausien aikana. Nyt säästänkin rahaa lehmän ostamiseen, jotta saisin entistä enemmän maitoa, Halima kertoo tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Uganda

Ugandan Busiassa vain alle 30 prosenttia naisista imettää lapsiaan kuuden kuukauden ikään asti. Monet naiset ja perheet eivät ymmärrä imetyksen hyötyjä, koska alueella ei ole koulutettuja terveydenhuollon työntekijöitä. Kummihankkeissamme teemme yhteistyötä hallituksen päättäjien kanssa lisätäksemme äitien tietoisuutta ja koulutusta.

Florence, kuuden lapsen äiti, ei tiennyt imettämisen hyödyistä hänen viiden ensimmäisen lapsensa ollessa pieniä.

– En imettänyt lapsiani kovin pitkään, koska en ymmärtänyt sen merkitystä. Kukaan ei ollut koskaan kertonut minulle imetyksen monista hyödyistä, Florence kertoo.

Käynnistimme yhteistyössä Ugandan terveysministeriön kanssa vauvaystävällinen sairaala -hankkeen (Baby Friendly Hospital Initiative), jossa terveystyöntekijät antavat imettämiseen liittyvää koulutusta ennen ja jälkeen synnytyksen. Kerromme äideille imettämisestä ja sen hyödyistä sekä opetamme heidän kumppaneitaan tukemaan imetyksessä. Perustamme lisäksi kyliin terveysryhmiä, joissa terveys- ja ravitsemusvapaaehtoiset jakavat tietoa ja tukevat paikallisia äitejä.

Kenia

Vanhempien ja huoltajien rooli on keskeinen, kun pyritään pitämään lapset turvassa. Joskus se tarkoittaa vanhoista, haitallisista käytännöistä luopumista, vaikka ne olisivat olleet osa perheen ja yhteisön perinteitä jo sukupolvien ajan.

Paka on kyläyhteisönsä arvostettu johtaja ja toimi pitkään myös seudun silpojana. Hän ei enää tee silpomisia, vaan järjestää sen sijaan kyläläisille keskustelutilaisuuksia, joissa hän kertoo tyttöjen sukuelinten silpomisen haitoista.

Pakan asenteeeseen vaikutti paikallinen pastori, joka oli osallistunut World Visionin silpomisen vastaisiin koulutuksiin.

– Leikkasin tyttöjä, koska se oli perinne, jota yhteisö arvosti. Luulin koko ajan tekeväni jotain hyvää. Mutta myöhemmin tajusin, että satutin heitä. Sen ymmärtäminen aiheutti minulle kipua, Paka kertoo.

– Nyt teen kovasti töitä muuttaakseni ihmisten mielipiteitä yhteisössäni, jotta he voivat pelastaa lapsemme ja tyttömme silpomiselta. Haluan suojella heitä tuskalta ja kivulta. Samalta, jota itsekin tunnen, kun muistan ne tytöt, joita olen saattanut tietämättömyyttäni vahingoittaa.