Yhä suurempi osa maailman köyhistä ihmisistä asuu maissa, joita kutsutaan hauraiksi valtioiksi. Lahjoittajien tuella toimimme niistä kahdessa: Somaliassa sekä pikkuruisessa Burundissa. Tapasimme Burundissa Gaudencen ja hänen kahdeksanvuotiaan tyttärensä Diellan. Millaista on arki maassa, jossa epävarmuus on aina läsnä?

Hauraaksi valtioksi kutsutaan maata, jonka turvallisuustilanne on epävakaa. Sen historiasta löytyy usein aseellinen konflikti, joka saattaa yhä kyteä osissa maata.

Tavallisen ihmisen elämässä yhteiskunnan hauraus näkyy köyhyytenä ja yleisenä turvattomuutena: ihmisiltä puuttuvat oikeudet ja peruspalvelut. Silloin esimerkiksi ilmastonmuutos ja globaali pandemia iskevät erityisen kipeästi.

Hauraat valtiot tarvitsevat kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua, mutta työskentely niissä vaatii erityistä osaamista.

Hintojen nousua

Viiden lapsen äiti Gaudence asuu Gaherassa itäisessä Burundissa. Kotia ympäroi pieni banaaniviljelmä ja kasvimaalla kasvaa maissia ja bataattia. Pihassa tepastelee World Visionin lahjoittamia kanoja.

Syrjäisestä sijainnista huolimatta koronapandemia on aiheuttanut perheelle isoja haasteita. Talous on kovilla, sillä erilaiset rajoitukset ovat hankaloittaneet tarvikkeiden kuljetusta sekä nostaneet hintoja.

– Ruokaöljy, saippua ja muut tavarat, joita emme voi tuottaa täällä, ovat nyt todella kalliita. Vaatteet ja koulutarvikkeet ovat kallistuneet. Sandaalit maksoivat ennen 2 500 (burundin) frangia ja nyt jopa 7 000 frangia*, Gaudence toteaa.

Myös sairaanhoitoa vaativa sairastuminen huolestuttaa pienten lasten äitiä. Korona on vain yksi tauti, yleisempiä ovat malaria ja kolera. Koronakuolemilta on onneksi kylässä säästytty.

– Täällä ei ole lainkaan terveysasemaa. Sen saaminen on hartain toiveeni, Gaudence sanoo.

*2 500 Burundin frangia on noin 1,10 euroa ja 7 500 Burundin frangia on noin 3,30 euroa.

Huonoja satoja

Pandemian aiheuttama hintojen nousu ei ole ainoa stressin aiheuttaja viljelijäperheessä. Ilmastonmuutos aiheuttaa epäsäännöllisiä sateita ja huonoja satoja.

– Kun maa ei tuota, lapset eivät saa tarpeeksi ruokaa, Gaudence toteaa.

– Emme myöskään pysty maksamaan kaikkia kouluun liittyviä kuluja, joten lapset joutuvat välillä jättämään koulupäiviä väliin.

Perhe on saanut World Visionilta laadukkaampia siemeniä, jotka tuottavat paremmin. Järjestön rakentama suoja-aita puolestaan ehkäisee eroosiota ja suojelee viljelyksiä.

Lahjoittajien tuella koulutus paranee

Suomen World Vision on toiminut seudulla vuodesta 2021. Gaudence on iloinen, että järjestön työntekijät ovat jo saaneet lasten koulunkäynnin lisääntymään. Lapsityö on seudulla valitettavan yleistä.

– World Visionin työntekijät ovat rohkaisseet vanhempia laittamaan lapset kouluun. Nyt tarvitsemme lisää luokkahuoneita, sillä lapsia voi olla neljäkin saman pöydän ääressä. Läksyt täytyy ehtiä tehdä valoisaan aikaan, sillä kotiin ei tule sähköä, eikä lyhtyihin tarvittavaan öljyyn ole varaa.

– Lapset eivät tykkää, kun illalla on pimeää. Heitä huolestuttaa, kun ei ole riittävästi aikaa kerrata kouluasioita, Gaudence sanoo.

Opettajan jalan jäljissä

Gaudencen tytär Diella kiirehtii koulun jälkeen vielä World Visionin tukemaan lukukerhoon.

– Siellä on tosi kivaa. Koulussa opin ranskaa, laskutaitoa ja kirundia. Haluan isona opettajaksi. Aion opettaa samalla tavalla kuin opettajani Claudine, hän kertoo.

– Kotona syön ja sitten lepään. Ennen auringonlaskua leikin joskus muiden lasten kanssa tai autan kotitöissä. Teen ruokaa, haen vettä ja polttopuita, pesen astioita.

Diellan arjen ilot ja surut kuulostavat tutuilta.

– On ihanaa, jos saa uusia vaatteita tai uudet sandaalit. Se on tylsää, jos tulee sairaaksi tai jos kodin lähellä näkyy käärme.

Gaudence-äiti toivoo, että hänen lapsensa saavat opiskella pitkään ja pysyvät terveinä.

– Toivon, että saamme yhdessä ratkaistua kyläyhteisömme isoja haasteita.

Tulevaisuutta on vaikea suunnitella

Burundin World Visionin kokenut johtaja Marthe Mbengue sanoittaa selkeästi, miten köyhyys ja turvattomuus näkyvät perheiden arjessa.

– Täällä ihmiset uskaltavat harvemmin suunnitella tulevaisuutta pitkälle. He elävät enemmän hetkessä. Pelko pärjäämisestä ja siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, luo varjon elämään. Muistan nähneeni uutisen, että Suomi on maailman onnellisin maa. Burundi sijoittuu tässä mittauksessa viimeisten joukkoon. Tämä konkretisoi eron ihmisten arjessa.

Kun kehitysyhteistyötä tehdään hauraassa kontekstissa, täytyy ottaa huomioon nopeasti muuttuvat tilanteet.

– Tärkeintä on kontekstin ja eri väestöryhmien tuntemus. On tiedettävä mahdollisten konfliktien taustat sekä tilanteen arkuus nykyhetkessä. Tilanteet myös muuttuvat kovin nopeasti, jolloin täytyy olla valmius reagoida ja tehdä muutoksia jo suunniteltuun. Riskien hallinta on jatkuvaa, Mbengue sanoo.

On myös hyvä olla realisti. Epävakaissa olosuhteissa tuetaan todella kaikkein haavoittuvimpia ihmisiä, mutta myös takapakkia voi tulla.

– Täytyy tiedostaa, että tulosten osalta saattaa tulla myöhästymisiä tai mutkia matkaan esimerkiksi turvallisuustilanteen takia. Toimintaa helpottaa kuitenkin se, että työntekijämme ovat paikallisia. He tuntevat ja elävät samaa arkea kuin ihmiset, joita tuemme.

Mikä on hauras valtio?

• Valtio, joka on erityisen altis erilaisille kriiseille ja joka kärsii köyhyydestä, konflikteista ja epävakaudesta.
• Maan hallinto ei pysty huolehtimaan kansalaisistaan ja tarvitsee ulkopuolista apua esimerkiksi luonnonkatastrofeista selviytymiseen.
• OECD:n mukaan yli 70 prosenttia maailman köyhimmistä ihmisistä asuu hauraissa valtioissa.

Burundi

• Burundi on yksi Afrikan pienimmistä ja maailman köyhimmistä valtioista.
• Maan turvallisuustilanne on epävakaa. Maassa tehtiin epäonnistunut vallankaappausyritys 2015. Sisällissodan (1993–2006) seurauksena maassa on paljon erilaisia kapinallis- ja rikollisryhmiä.
• Asukkaita on reilut 12 miljoonaa. Väkivaltaisuudet ovat ajaneet sadat tuhannet naapurimaihin tai maan sisäisiksi pakolaisiksi.
• Burundin tärkein elinkeino on maatalous ja tulonlähde kahvi.

Miten sinä autat?

Kummina:

• Tuet Kigamban alueohjelmaa maan koillisosassa Cankuzon maakunnassa. Aluella asuu yli 55 000 ihmistä.
• Olet mukana puolustamassa lasten oikeuksia ja parantamassa koulunkäyntiä, ravitsemusta, puhtaan veden saantia sekä lastensuojelua.
• Kummina tuet kehitysyhteistyötä, jolla parannetaan olosuhteita pitkäkestoisesti.

Kuukausilahjoittajana:

• Tuet pakolaisleireillä erityisesti vammaisia pakolaisia.
• Olet mukana rakentamassa vammaisille lapsille ja aikuisille soveltuvia käymälöitä ja vesipisteitä sekä vähentämässä vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää.
• Kuukausilahjoittajana tuet lapsia erilaisten kriisien keskellä ja lievität esimerkiksi konfliktin tai luonnonkatastrofin uhrien hätää.