Haluaisimme elää maailmassa, jossa yhdenkään lapsen ei tarvitsisi mennä nälkäisenä nukkumaan. Tavoitteen saavuttamiseksi on otettu edistysaskeleita, mutta globaalit konfliktit, elinkustannusten nousu ja ilmastonmuutos kasvattavat kuilua rikkaiden ja köyhien välillä. Tiesitkö nämä 10 faktaa nälästä?

1. Yhä useammat näkevät nälkää

Viime vuonna 783 miljoonaa ihmistä näki nälkää. Äärimmäistä nälkää näkeviä ihmisiä on jo 58 maassa. Viimeisen kolmen vuoden aikana heidän määränsä on tuplaantunut. YK:n alainen humanitaarinen järjestö World Food Programme ennustaa tilanteen pahenevan entisestään. World Vision -kummien tuki on tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeää, jotta lapset ja perheet selviytyvät meneillään olevista kriiseistä ja saavat lisää joustavuutta tuleviin kriiseihin. Joka minuutti nälkäinen lapsi saa ruokaa World Visionin tuella.

2. Maailmassa on tarpeeksi ruokaa kaikille

Maailmassa tuotetaan noin kahdeksan miljardia tonnia ruokaa vuodessa. Se riittää ravitsemaan kaikki maailman ihmiset. Syyt erityisesti lasten ja naisten huonoon ravitsemustilanteeseen ovat poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöön liittyviä. Nälkää kokevien on hyvin hankala vaikuttaa itse näihin syihin. World Visionin tavoitteena on nälän poistaminen maailmasta.

3. Syyt heikentyneeseen ruokaturvaan ovat yhä monimutkaisempia

Konfliktit, pandemiat, sään ääri-ilmiöt ja taloudellisen tilanteen heikentyminen aiheuttavat köyhyyttä ja nälkää. Viime vuodet ovat olleet monin tavoin raskaita. Humanitaarisen avun tarve on kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Joka 23:s ihminen maailmassa tarvitsee humanitaarista apua selviytyäkseen. Puolet heistä eli 170 miljoonaa on lapsia.

4. Sään ääri-ilmiöt ovat kaksinkertaistuneet viimeisten 30 vuoden aikana

Ilmastonmuutos on suurin nälänhädän aiheuttaja. Ei ole sattumaa, että noin 80 prosenttia nälkää näkevistä ihmisistä elää alueilla, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet, tulvat, kuivuus ja kuumuus ovat kaksinkertaistuneet viimeisten 30 vuoden aikana. Tämän vuoksi ihmiset joutuvat jättämään kotiseutunsa, menettävät satoja sekä elintarvikkeita ja toimeentulokeinoja.

Tilanteen on ennustettu vain pahenevan. Kummiohjelmissa työskennellään yhdessä alueiden asukkaiden kanssa ympäristön suojelemiseksi. Lapset ja perheet saavat paremmat valmiudet selviytyä haastavista olosuhteista ja oppivat ilmastokestäviä viljelymenetelmiä.

5. Ukrainan sota nostaa edelleen elintarvikkeiden hintoja

Vasta Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin myötä maailmalla on yleisesti huomattu, että nämä maat tuottavat suuren osan maailman maissista, vehnästä ja öljystä. Pelkästään Ukrainan osuus maailman maissinviennistä vuonna 2022 oli 16 prosenttia. Ukraina ja Venäjä vastasivat yhdessä neljänneksestä maailman vehnän viennistä. Sota on vahingoittanut maataloustuotantoa ja vientiä. Vehnän, maissin, lannoitteiden ja maakaasun hinnat ovat nousseet rajusti.

Hintojen nousulla on merkittäviä seurauksia maailman haavoittuvimmilla alueilla elävien ihmisten arkeen. Esimerkiksi Afrikassa vehnän hinta on noussut 45 prosenttia. Tilanteeseen voidaan vaikuttaa tukemalla perheitä kasvattamaan ilmastokestäviä satokasveja, joiden avulla lapset voivat saada ravitsevaa ruokaa. Viime vuonna joka päivä yli 150 lasten huoltajaa sai World Visionilta koulutusta viljelyssä ja ravitsevan ruoan valmistamisessa.

6. Yli viisi miljoonaa lasta kuolee nälkään joka vuosi

Maailmanlaajuisesti puolet kaikista alle viisivuotiaiden lasten kuolemista johtuu aliravitsemuksesta ja noin 22 prosenttia kaikista maailman lapsista kärsii aliravitsemuksesta johtuvasta kasvun hidastumisesta. Pitkäaikaiset vaikutukset lasten terveyteen ja kehitykseen voivat olla tuhoisia. Esimerkiksi heikentynyt immuunipuolustusjärjestelmä altistaa lapset monille sairauksille ja infektioille.

Tilannetta voidaan parantaa tukemalla perheiden toimeentuloa ja antamalla neuvontaa lasten ravitsemuksesta. Aliravittuja lapsia autetaan jakamalla ravintovalmisteita ja järjestämällä kouluruokailua alueille, joilla kärsitään nälästä. Hyviäkin tuloksia on jo saavutettu. Kymmenen viime vuoden aikana 90 prosenttia vakavasti aliravituista lapsista on täysin tervehtynyt World Visionin ohjelma-alueilla.

7. Maailman köyhimmät kuluttavat leijonanosan tuloistaan ruokaan

Kaikkein köyhimmissä kotitalouksissa syödään yksipuolista ruokaa, sillä perheillä ei ole varaa ostaa riittävästi ruokaa. Ravinto, johon heillä on varaa, on harvoin ravitsevaa. Hintojen noustessa yhä suurempi osa kotitalouksien tuloista kuluu ruokaan. Perheillä ei ole rahaa esimerkiksi koulukirjoihin, lääkkeisiin ja muihin välttämättömyyksiin. Perheiden toimeentulon tukeminen voi muuttaa tilannetta olennaisesti.

8. Nälkä vaikuttaa terveyteen ja toimeentuloon

Kun ihminen sairastaa, hän ei pysty tekemään töitä. Tämä vaikuttaa suoraan perheen talouteen, sillä rahaa pystytään käyttämään entistäkin vähemmän ruokaan ja muihin välttämättömyyksiin. Nälkäisen lapsen on vaikea keskittyä koulunkäyntiin ja oppimiseen. Puutteellinen koulutus taas hankaloittaa lapsen mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa tulevaisuudessa. Tämän köyhyyden kierteen katkaiseminen voi muuttaa lapsen koko tulevaisuuden.

9. Nälkä voi saada vanhemmat tekemään lapsiin kohdistuvia haitallisia valintoja

Saadakseen ruokaa perheelleen monet vanhemmat ovat pakotettuja tekemään sydäntäsärkeviä päätöksiä. Lapsia saatetaan myydä ihmiskauppiaille, lähettää töihin tai lapset voivat joutua naimisiin liian varhain. Seuraukset ovat katastrofaalisia. Lapsityövoiman avulla perheelle voidaan saada ruokaa, mutta samalla se vahingoittaa lasta. Varhaiset avioliitot tarkoittavat tyttöjen koulunkäynnin keskeytymistä ja viisinkertaistavat riskin altistua seksuaaliselle väkivallalle. Perheiden tukeminen muiden vaihtoehtojen löytämisessä on lasten kannalta ratkaisevan tärkeää.

10. Voimme lopettaa maailman nälän elinaikanamme

Yksi YK:n kestävän kehityksen päämääristä on poistaa nälkä vuoteen 2030 mennessä. Vaikka maailman nälänhädän torjumisessa on suuria haasteita, joita entisestään vaikeuttavat tämänhetkiset konfliktit ja ilmastonmuutoksen seuraukset, on tavoitteeseen pääseminen mahdollista. Sen saavuttamiseksi kansainvälinen yhteisö kehottaa kaikkia ehkäisemään, ennakoimaan ja ratkaisemaan ruokakriisin syitä. Ennaltaehkäiseminen on tehokkaampaa kuin haasteisiin reagoiminen niiden jo tapahtuessa.

Nälkä on yksi aikamme pahimpia kriisejä. Kummiohjelmien tuella voimme tarjota kestäviä ja yhteisölähtöisiä ratkaisuja. Yhteistyössä alueiden asukkaiden kanssa puutumme köyhyyden juurisyihin. Lapset saavat puhdasta vettä, ravitsevaa ruokaa, terveydenhoitoa, koulutusta, suojelua ja mahdollisuuksia taloudellisesti vakaampaan tulevaisuuteen.