Usein sanotaan, että lapset ovat sitkeitä ja pärjäävät. Pakolaislasten terveys ja hyvinvointi kuitenkin heikkenevät. Pakolaisuus aiheuttaa kymmenille miljoonille lapsille tuhoisia ja pitkäaikaisia seurauksia.

Pakolaislapset eivät saa ravitsevaa ruokaa tai puhdasta vettä. He jäävät paitsi myös lapsen elämän muista keskeisistä perustarpeista, kuten leikistä ja koulutuksesta.

Miksi pakolaislapsia pitää auttaa?

1. Lapset kohtaavat vaaroja hakiessaan turvaa

Lapset ovat usein suuressa vaarassa, kun he pakenevat ja joutuvat jättämään kotinsa konfliktien ja katastrofien takia.

Tästä on esimerkkinä 16-vuotiaan Evan tarina. Eva joutui lähtemään kodistaan perheensä kanssa, kun väkivaltainen selkkaus puhkesi heidän kotikylässään Etelä-Sudanissa. Kun he pakenivat, Evan perhe joutui väijytykseen ja hänen äitinsä kaapattiin. Toisessa väijytyksessä Evan veli ammuttiin ja tapettiin.

Eva ja hänen pikkusiskonsa jatkoivat pakenemista. He tapasivat neljä autolla matkustavaa miestä, jotka kertoivat olevansa tyttöjen tapaan matkalla Ugandaan. Tytöt päättivät jatkaa matkaa miesten kyydissä, mutta sen sijaan miehet kaappasivat Evan pikkusiskon ja yksi miehistä pahoinpiteli Evan ja raiskasi hänet. Miehet toivat hänen siskonsa takaisin ja jättivät tytöt tienposkeen.

Lopulta tytöt onnistuivat liittymään muiden Ugandasta turvaa etsivien naisten joukkoon. Kun Eva saapui muutamaa viikkoa myöhemmin perille ja pääsi lääkärintarkastukseen, hän sai tietää olevansa raskaana. Tulevaisuudessa Eva toivoo saavansa apua vauvan kanssa, jotta hän voi palata kouluun.

2. Lapset eivät pääse kouluun

Koulutus on äärimmäisen tärkeää, mutta tällä hetkellä monet nuorista pakolaisista eivät pääse kouluun. Kodin jättäminen vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin käydä koulua, mutta myös pitkään kestänyt koronapandemia on pahentanut tilannetta. Maailman pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että 48 % kaikista pakolaislapsista on jäänyt koulun ulkopuolelle.

Mitä pidempään lapset ovat poissa koulusta, sitä todennäköisempää on, että he eivät palaa opintojen pariin. Koulusta pois jääminen altistaa lapset erilaiselle hyväksikäytölle, kuten lapsityölle, seksuaaliselle hyväksikäytölle ja lapsiavioliitoille.

Azzam-poika, 12, asuu leirillä Irakissa. Hänen perheensä pakeni Mosulin kaupungista konfliktin takia, ja hänen isänsä kuoli pommituksissa. Azzam kerää metallia paikallisella torilla, jotta hän voisi tukea rahallisesti perhettään.

Azzam haluaa palata kouluun ja on yrittänyt rekisteröityä opintoihinsa monesti, mutta jokaisella kerralla hänelle on sanottu, että hän on jäänyt opinnoissa liikaa jälkeen ja on liian vanha palaamaan kouluun. Azzam unelmoi opettajan ammattista, vaikka hän ei tiedä, mitä hänen tulevaisuudessaan tapahtuu.

3. Lapset ovat alttiita väkivallalle, laiminlyönnille ja hyväksikäytölle

Kriisien keskellä lapset ovat entistä haavoittuvaisemmassa asemassa ja alttiita erilaisille vaaroille, kuten väkivallalle, laiminlyönnille ja hyväksikäytölle. He voivat päätyä vaarallisesta paikasta toiseen etsiessään turvaa.

Hellenin, 10, tarina on toiveikas vaikeista olosuhteista huolimatta. Hellen asuu pakolaisleirillä Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa World Vision tekee lastensuojelutyötä. Leirillä Hellen on oppinut lapsen oikeuksista. Nyt hän auttaa leirin muita lapsia, jotta myös he voisivat olla turvassa ja terveinä.

4. Lapsille ei ole riittävästi suojaa

Pakolaisleireillä riittävä suoja on myös paljon muuta kuin katto lapsen pään päällä – se on myös suoja luonnonvoimia ja sairauksia vastaan.

Ihmisuhrien määrä oli valtava, kun ennennäkemättömät syklonit tekivät tuhojaan Hondurasissa vuonna 2020. Katastrofi vaikutti neljän miljoonan ihmisen elämään. Tulvat ja maanvyörymät tuhosivat ihmisten viljelysmaita ja koteja. Noin 185 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa ja 2,5 miljoonaa pääsi osittain terveyspalveluihin tai jäi kokonaan niiden ulkopuolelle. Katastrofi toi esille suojapaikkojen tärkeyden, kun tuhannet perheet ja lapset etsivät turvaa.

Esimerkiksi kun talvi saapuu Libanonin Bekan laaksoon, syyrilaisilla pakolaisperheillä on päänsä päällä suojanaan vain ohut muovilevy.

5. Lapset ja vauvat eivät saa tarpeeksi ravitsevaa ruokaa

Lähes miljoona lasta syntyi paossa vuosina 2018−2020. Ruuan riittävyys on monen kotinsa jättäneen perheen huolenaihe varsinkin silloin, kun perheeseen syntyy uusia lapsia.

Utelias ja kirkassilmäinen, kuuden kuukauden ikäinen Ankis näyttää iloiselta tyttövauvalta. Kun väkivalta ja ihmisoikeusloukkaukset pakottivat hänen äitinsä Sowkatin pakenemaan Myanmariin, Sowkat sai tietää olevansa raskaana. Sowkat synnytti tyttärensä pakolaisleirillä, jossa on rajoitetusti ravitsevaa ruokaa ja taudit leviävät. Vastasyntynyt Ankis alkoi kärsiä aliravitsemuksesta.

Ankis on yksi yli 200 0000 vauvasta, joka on tarvinnut hoitoa aliravitsemukseen ja siitä selviämiseen. Aliravitsemus on edelleen suurimpia syitä alle viisivuotiaiden lasten kuolemiin.

World Vision on työskennellyt yli 70 vuotta pakolaisperheiden auttamiseksi. Suojelemme pakolaisia esimerkiksi Ukrainassa, Etelä-Sudanissa, Myanmarissa, Syyriassa ja muissa paikoissa ympäri maailmaa.